Kirja perustuu kirjoittajansa kokemiin tositapahtumiin. Torey Hayden on erityisopettaja joka on kirjoittanut myös muita kirjoja. Tähän suomenkieliseen teokseen on sisällytetty kaksi kirjaa, ensimmäinen nimeltään One child ja toinen Tiger's Child.
Torey Haydenilla on oma erityisluokka. Sille on sijoitettu kahdeksan eri tavoilla mieleltään järkkynyttä lasta. Juuri kun Torey on alkanut saada suhteellisen tasapainon ja järjestyksen luokkaansa, ilmoitetaan uudesta oppilaasta. Luokalle saapuu Sheila, kuusivuotias tyttö, joka on yrittänyt polttaa elävältä pienen pojan. Sheilan äiti on hylännyt tämän ja isä jonka huostassa Sheila on, pahoinpitelee tätä. Sheila aiheuttaa luokassa harmeja toisensa jälkeen. Torey huomaa kuitenkin lapsen olevan poikkeuksellisen lahjakas. Hänen älykkyysosamääränsä huitelee taivaissa ja hän ratkaisee monta vuosiluokkaa itseänsä vanhemmille oppilaille tarkoitettuja tehtäviä helposti. Tyttö on kuitenkin omituisen sulkeutunut ja sisäänpäinvetäynyt. Torey yrittää saada häneen kontaktin, ja onnistuukin luomaan tyttöön vahvan siteen. Sheila alkaa vihdoin luottaa opettajaansa. Juuri kun Sheila on ruvennut nauttimaan koulunkäynnistä, opetushallitus ilmoittaa, että Toreyin luokka lopetetaan ja oppilaat sijoitetaan tavallisille luokille.
Tarina on riipaiseva kertomus luottamuksesta. Juuri kun Sheila on löytänyt ihmisen johon luottaa, hänet hylätään jälleen. Tyttö tuntee olonsa petetyksi. Hän ei voi ymmärtää, miksi hänen täytyy erota niin rakkaaksi käyneestä opettajasta.
Kirjan toinen osa sisältää enemmän tapahtumia Toreyn henkilökohtaisesta elämästä. Siinä kerrotaan miten Torey yrittää löytää Sheilan udestaan ja onnistuukin siinä. Tyttö on teini-iässä ja hän vaikuttaa unohtaneen täysin lapsuuden tapahtumat. Torey pitää kesäleiriä vammaisille lapsille ja pyytää Sheilan sinne avustajaksi. Tyttö pärjää hyvin lasten kanssa mutta läheinen kanssakäyminen Toreyn kanssa avaa vanhoja haavoja. Sheilan ulkokuori alkaa murtua. Tapahtumia palaa mieleen pikkuhiljaa ja niiden muistoista yli pääseminen on vaikeaa. Mutta vaihe vaiheelta lämmin suhde alkaa palautua ja kirjan lopussa Sheila kutsuukin Toreytä jo äidikseen.
Oli erityisen koskettavaa lukea lapseen kohdistuvista julmuuksista. Vaikka periaatteessa tiesin että monet lapset joutuvat kokemaan aivan järkyttävää pahoinpitelyä ja hyväksikäyttöä, niiden tuominen näin henkilökohtaiselle tasolle tuntui aivan erityisen pahalta. Kirja kertoi Sheilan tarinaa aina tämän aikuisuuteen asti. Kirjan lukeminen todella opetti ymmärtämään mitä tarkoittaa niin usein käytetty fraasi "jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön". Se auttoi tajuamaan, että lapsuuden tapahtumat oikeasti vaikuttavat tuskallisen pitkälle.
Oli ihanaa lukea pitkästä aikaa kirja joka nosti tunteet pintaan ja joka oli täynnä asiaa. Hieman ihmettelin Toreyn ikää. Sitä ei alussa kerrottu suoraan ja kun sitten kirjan loppupuolella sen sain selville, hämmästyin. Torey toimi erityislasten luokanopettajana vain vähän yli kaksikymmentä vuotiaana. Ei taida olla Suomessa mahdollista. Suosittelen ehdottomasti kirjan lukemista. Se on todella silmiä avaava ja perspektiiviä antava kokemus!
Tarina on riipaiseva kertomus luottamuksesta. Juuri kun Sheila on löytänyt ihmisen johon luottaa, hänet hylätään jälleen. Tyttö tuntee olonsa petetyksi. Hän ei voi ymmärtää, miksi hänen täytyy erota niin rakkaaksi käyneestä opettajasta.
Kirjan toinen osa sisältää enemmän tapahtumia Toreyn henkilökohtaisesta elämästä. Siinä kerrotaan miten Torey yrittää löytää Sheilan udestaan ja onnistuukin siinä. Tyttö on teini-iässä ja hän vaikuttaa unohtaneen täysin lapsuuden tapahtumat. Torey pitää kesäleiriä vammaisille lapsille ja pyytää Sheilan sinne avustajaksi. Tyttö pärjää hyvin lasten kanssa mutta läheinen kanssakäyminen Toreyn kanssa avaa vanhoja haavoja. Sheilan ulkokuori alkaa murtua. Tapahtumia palaa mieleen pikkuhiljaa ja niiden muistoista yli pääseminen on vaikeaa. Mutta vaihe vaiheelta lämmin suhde alkaa palautua ja kirjan lopussa Sheila kutsuukin Toreytä jo äidikseen.
Oli erityisen koskettavaa lukea lapseen kohdistuvista julmuuksista. Vaikka periaatteessa tiesin että monet lapset joutuvat kokemaan aivan järkyttävää pahoinpitelyä ja hyväksikäyttöä, niiden tuominen näin henkilökohtaiselle tasolle tuntui aivan erityisen pahalta. Kirja kertoi Sheilan tarinaa aina tämän aikuisuuteen asti. Kirjan lukeminen todella opetti ymmärtämään mitä tarkoittaa niin usein käytetty fraasi "jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön". Se auttoi tajuamaan, että lapsuuden tapahtumat oikeasti vaikuttavat tuskallisen pitkälle. Oli ihanaa lukea pitkästä aikaa kirja joka nosti tunteet pintaan ja joka oli täynnä asiaa. Hieman ihmettelin Toreyn ikää. Sitä ei alussa kerrottu suoraan ja kun sitten kirjan loppupuolella sen sain selville, hämmästyin. Torey toimi erityislasten luokanopettajana vain vähän yli kaksikymmentä vuotiaana. Ei taida olla Suomessa mahdollista. Suosittelen ehdottomasti kirjan lukemista. Se on todella silmiä avaava ja perspektiiviä antava kokemus!
