Blogin puolella on ollut vime aikoina vähän hiljaista. Muutto ulkomaille kaikkine uusine asioineen on vienyt huomion ihan 100-prosenttisesti muualle. Luin kuitenkin vähän aikaa sitten Aleksandre Dumas'n
Monte Criston kreivin. Lukukokemus oli sinänsä mielenkiintoinen, koska se oli ensimmäinen kokopitkä tabletilta luettu kirja. Vaikka olen ennen periaatteesta vastustanut e-kirjoja ja suosinut oikeita kirjoja ihan tunnelman takia, niin nyt on kyllä pakko sanoa että kirjasta jäi pelkästään hyvä fiilis. Vaikka tietysti muutamat pikkuseikat kuten musteen ja vanhan kirjan tuoksu sekä sivujen kääntämisestä syntyvä kahina jäivät kokematta, ei se latistanut tunnelmaa niin paljon kuin olin pelännyt. Ja pakon alla suostuisin varmaan tihrustamaan kirjan kännykänkin näytöltä jos ei muuten saisi luettua. :)
Jos näiden ulkonaisten seikkojen pohdiskelu nyt jätetään sikseen, ja päästään itse tarinaan, niin on kyllä pakko sanoa, että en joutunut pettymään. Alexandre Dumas vanhemmalle tavanomainen upea ja kiehtova kerrontatyyli sai minut jälleen kerran pauloihinsa. Juoni alka kuvaamalla mereltä palaavaa nuorta, taitavaa ja komeaa merimiestä Edmond Dantés'iä. Tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun alkupuolen Ranskaan. Edmond on aikeissa viettää kihlajaisia rakastamansa Mercedeksen kanssa. Suunnitelma kuitenkin epäonnistuu, kun Mercedekseen rakastunut Fernand, Edmondia kadehtiva Danglairs ja oman uransa pelastava de Villefort saavat aikaiseksi vankilatuomion nuorelle merimiehelle. Hän istuu 14 vuotta vankilassa ja epätoivoisimpana hetkenä yritää jopa saada itsensä tapettua nälkään. Ystävyys viereisen sellin apotti Farian kanssa, joka yrittää kaivaa pakotietä vankilasta, osoittautuu kuitenkin pelastukseksi Edmondille. Apotti kuitenkin kuolee, mutta Edmond pääsee pakenemaan vankilasta vietettyään siellä 14 vuotta. Apotti Farian antaman kartan avulla hän löytää tiensä Montecriston saarelle ja sen mittaamattoman arvokkaan aarteen luo. Hän alkaa nimittää itseään Monte-Criston kreiviksi ja äkkirikastuneena hän päättää kostaa niille jotka aiheuttivat hänen vankeutensa.
Tästä eteenpäin juoni kulkee mitä erikoisimpia käänteitä pitkin, päätyen lopulta ratkaisuun, jossa Monte-Criston kreivi tunnustaa olleensa väärässä kostotoimiensa johdosta.
 |
| Tällä kertaa vähän erityyliset kuvat :) |
Kieli jota kirjassa on käytetty on kiehtovaa ja se saa aikaan hämyisen seikkailukirjojen tunnelman. Juonenkäänteet ovat aivan uskomattoman kekseliäitä, enkä kirjaa lukiessani lakannut ihmettelemästä sitä mielikuvituksen lajuutta, joka sen kirjoittajalla on täytynyt olla. Voi vain hämmästellä sitä, miten joku onkin voinut keksiä jotain niinkin kaunista luettavaa. Vaikka juonenkäänteitä oli paljon ja henkilöitä sitälin enemmän, en missään vaiheessa pudonnut kärryiltä. Henkilöhahmojen luonteenpiirteet eivät myöskään käyneet liian yksitoikkoisiksi, niinkuin joskus käy, kun kirjassa on enemmän kuin kymmenen eri henkilöä. Nyt kuitenkin kaikkien niiden luonteiden kiinnostavat kuvaukset ja erilaiset tapahtumarikkaat käänteet vain kiinnittivät kaiken mielenkiinnon yhä tiukemmin kirjan sivuille.
Myös muutamat lauseet jäivät minulle mieleen. Esimerkiksi kirjan alussa Edmond puhuu kuolleesta kapteenista ja toteaa:
"Kannatti todellakin sotia kymmenen vuotta englantilaisia vastaan kuollakseen aivan samoin kuin muutkin vuoteessaan." Lausahduksessa on vinha perä. Vaikka joku tekisi minkälaisia urotekoja elämänsä aikana, se ei tee hänestä slti yhtään sen parempaa tai erilaisempaa ihmistä kuin muut.
Oli ihanaa lukea kirja jonka aloittamista ei joutunut hetkeäkään katumaan. Suosittelen kirjaa kaikille seikkailuromaanien ystäville. Voin taata, että kirjan vastustamaton lumo ehdottomasti tulee saamaan sinut pauloihinsa!
P.S. Jos haluat pysytellä tunnelmissa, käypä kurkkaamassa
tästä ihanien Montecristo sandwichien ohje!
