The mirror crack'd from side to side - Tuijottava katse, Aghata Christie

  Luin viikonloppuna kaksi Aghata Christien kirjaa - tämä oli mielestäni parempi. En ole suuri Neiti Marple -fani mutta kirja Tuijottava katse oli ihan kivaa luettavaa.
  Tunnettu elokuvatähti ostaa Neiti Marplen kotikylästä St. Mary Meadista vanhan talon ja järjestää sinne avajaisjuhlat jonne saapuu väkeä niin kylästä kuin muualtakin. Elokuvatähti on oma säteilevä itsensä mutta yhtäkkiä hän menettää hallintansa ja alkaa tuijottaa seinään täysin hypnotisoituneena. Hetken kuluttua täysin merkityksettömältä tuntuva keski-ikäinen nainen murhataan ja neiti Marple ryhtyy selvittämään juttua.
  Kirjan alku, muutamat ensimmäiset luvut olivat harvinaisen pitkäveteisiä.  Muutamissa kohdissa ajattelin että jätän kirjan kesken. Kuten esimerkiksi tässä: "Samassa neiti Marplen huulilta pääsi harmin huudahdus. Hän oli jälleen kadottanut silmän. Ja mikä pahinta, se oli varmaan pudonnut jo kauan aikaa sitten. Vasta nyt, kun hänen piti ruveta kaventamaan kaula-aukkoa varten ja laskea silmät hän oli sen huomannut. Hän otti varapuikon, piti kudinta vinottain valoa kohden ja tiiraili sitä huolestuneena." Aiheena ei mikään huono, mutta samantasoisen kerronnan jatkuessa toistakymmentä sivua mielenkiinto oli vähällä lopahtaa totaalisesti.
 Onneksi en kuitenkaan keskeyttänyt kirjaa vaan urhoollisesti jatkoin lukemista sillä juoni muuttui pian todella mielnekiintoiseksi. Kun kuvioihin astui muitakin henkilöitä, ei kirjaa enää malttanut laskea käsistään. Juonen edetessä ilmaantui uusia yllättäviä sukulaisuussuhteita ja jännittäviä henkilöitä joilla kaikilla olisi voinut olla tekemistä murhan kanssa. Loppuratkaisukin oli yllättävä, mutta ei kuitenkaan niin monitahoinen kuin esimerkiksi monessa Hercule Poirot'n seikkailuista. Arvoituksen kimpussa sai itsekin painiskella ihan toden teolla. Ja kuten jutun juoni kuuluu, en sitä tietenkään ratkaissut ennen neiti Marplea.
 Jostain syystä olen aina ennen jättänyt ottamatta kaikki kirjat Aghata Christien kirjat joissa neiti Marple seikkailee. Tämän kirjan luettuani voisin alkaa laajentaa piiriäni sillekin suunnalle. Ehkä nyt tämä neiti Marplenkin maailma alkaa minullekin pikkuhiljaa aueta. Vaikkakin, Hercule Poirot tulee silti aina olemaan minulle se oikea Salapoliisi.
 Suosittelen ehdottomasti kirjan lukemista, erityisesti dekkareista pitävälle. Kun vain on kärsivällinen, niin kyllä se juonikin siitä alkaa pikkuhiljaa muotoutua.