Grietillä on myös oma yksityiselämänsä jota kuvaillaan kirjassa. Lihakauppiaan poika Pieter on rakastunut häneen ja suunnittelee yhteistä tulevaisuutta. Grietillä on kuitenkin päällimmäisenä mielessään vain taiteilija ja tämän maalaukset. Talon ateljeeta siivotessaan Griet tutustuu yhteen Vermeerin vakioasiakkaaseen van Raveniin joka on iskenyt silmänsä talon uuteen piikaan.
Kirja oli kaunis kertomus rakkaudesta mutta ei kovin syvällinen sellainen. Kyseisestä aiheesta olisi voinut tehdä monitasoisen, mutta kirjailija on tyytynyt vähäeleisyyteen. Oli kiehtovaa lukea kuuluisan taideteoksen taakse kätkeytyvä kuviteltu tarina. Se antoi itsellenikin vähän lisää kiinnostusta taiteeseen. Mitään muuta erikoista kirjassa ei sitten ollutkaan. Tarina oli kuorrutettu yltympäriinsä romantiikalla, mikä teki siittä kuitenkin mukavaa ja kevyttä luettavaa.Kirjan henkilöistä mielestäni mielenkiintoisin oli Johannes Vermeer. Vaikka hän oli jäyhä, hiljainen ja omalaatuinen persoonallisuus, kuitenkin hellyys jota meissä kaikissa piilee tuli hänestä esille jotenkin niin erikoisen kiehtovalla tavalla.
Suosittelen ehdottomasti kirjan lukemista. Se sopii hyvin kevyenä viihteenä historiallisen romantiikan ystäville. Loppujen lopuksi päällimmäinen tunne kirjan luettuani oli kuitenkin hyvä ja vapautunut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti