Kirja oli koko tunnelmaltaan hyvin synkkä. Jo alusta lähtien kävi
ilmi, että Juhan ja Marjan välillä oli eripuraa, iästä ja mieltymyksistä
johtuen. Kirjan tapahtuma-aika jäi itselleni epäselväksi, mutta epäilisin sen
osuvan mahdollisesti johonkin 1700 -luvulle. Kerrontatapa oli mielenkiintoinen.
Asiat, joista luin, olivat raskaita ja lohduttomia, mutta kirja ei silti ollut
sävyltään äärettömän raskas. Tarkoitan siis, että juonenkäänteet tapahtuivat
ilman sen suurempaa pohjustamista tai monisanaista selittelyä. Kirja meni
suoraan asiaan, tapahtumien ytimeen vieden lukijansa mukanaan suoraan tunteiden
pyörremyrskyn keskukseen tämän sitä edes tiedostamatta.
Vaikka en ollut ennen lukenut Ahon kirjallisuutta, olin lukenut
arvosteluista ja vastaavista hänen taidostaan kuvata naisen sielunelämää.
Niinpä minulla oli suurehkot odotukset nimenomaan tämän osa-alueen suhteen. Ja
kieltämättä, Aho kyllä osasi asiansa. Välillä miehen kirjoittamaa kirjaa
lukiessa naishahmot vaikuttavat joko stereotypioilta tai muuten vaan
epäuskottavilta, mutta Juha oli positiivinen poikkeus. Marja
oli hyvin uskottava tapaus. Kirjan luettuani, jäin miettimään tätä asiaa ja aikani
kuluksi googlailin vähän lisää tietoa siitä. Sain selville, että itsellään
Juhani Aholla oli ollut elämänsä aikana jonkun verran naisseikkailuja. Aho oli
naimisissa Venny Soldan-Brofeldtin kanssa, mutta hänellä oli myös lapsia
vaimonsa pikkusiskon kanssa. Liekö tiivis kanssakäyminen naisten kanssa
vaikuttanut Ahoon, ja antanut hänelle tarvittavaa kokemusta. Tai ehkä Ahon
osaaminen näissä asioissa syynä hänen suosioonsa naisten keskuudessa.
Kuten todettu, kyseessä on kauas historiaan sijoittuva romaani.
Sitä oli silti miellyttävä lukea, koska tapahtumat olisivat voineet olla
suoraan tästä päivästä. Kaikkine pettämisseikkailuineen ja hahmojen itsekkäine
luonteenpiirteineen kirja oli vailla ajan kahleita. Voin (valitettavasti) uskoa
monen nykypäivän ihmisen kokevan samanlaisia tilanteita omassa elämässään.
Näin loppukaneettina voin todeta kirjan olleen laadukas lukukokemus. Se sai minut myötätuntemaan voimakkaasti henkilöiden surun ja epätoivon. Tunnelma oli todellinen ja vangitseva. Toden totta onnistunut valinta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti